Pierre-Jean “Bébé” Rospart (2003)

Interview audio Laméca

Pierre-Jean "Bébé" Rospart (2003)

Propos recueillis par Gustav Michaux-Vignes (Laméca) le 24 février 2003 à l'école de  danse et musique gwoka Sòlbòkò, Baillif (Guadeloupe).
Durée : 53 mn

Pierre-Jean 'Bébé' Rospart au tambour makè (veillée culturelle qu'il animait à la Médiathèque Caraïbe en mars 2003, à l'occasion de la mise en ligne du dossier Laméca "Gwoka"). En arrière-plan à gauche, son oncle Guy "Kaya" Rospart au chant lead.
© Médiathèque Caraïbe (Laméca)

Cette interview a été réalisé pour la rubrique "Le gwoka vu par... les musiciens" du dossier Laméca consacré au gwoka (édité sur lameca.org en 2001). Elle intègre le fonds de collecte de la mémoire orale des musiques traditionnelles de la Guadeloupe (fonds Palé pou sonjé), constitué par Laméca depuis 2005.

 

A propos de Pierre-Jean "Bébé" Rospart

Conteur, percussionniste, chanteur, danseur, professeur de danse et de musique gwoka (dans l'école Sòlbòkò qu'il a créé à Baillif). Son style s'inscrit dans la tradition gwoka de la Côte-Sous-le-Vent et du Nord Basse-Terre.

Issu d’un milieu paysan de colons, vivier d’une véritable résistance culturelle, Bébé Rospart a été formé très jeune au tambour et à la danse gwoka. Diverses rencontres avec de grands tanbouyé ont participé à la fondation et au développement de « l’esprit gwoka » en lui. D’abord son oncle, l’illustre Guy "Kaya" Rospart, dont il hérite très tôt de la science, puis plus tard, Kristèn Aigle qui deviendra son mentor et d’autres tel Henri Délos à Sainte Rose.

Sa rencontre avec le milieu estudiantin dans les années 1970 et sa vie associative militante susciteront en lui un travail de recherche et de réflexion sur le gwoka.

En 1991 il crée l’école Sòlbòkò dédiée à l'enseignement de la danse et musique gwoka.


 

Transcription partielle de l'interview

Wè mon chè, on sé on jèn boug Baillif. An lévé a Baillif, mè an lévé an wotè a Baillif osi, yo ka kriyé Saint-Louis. An sòti adan on fanmi kon anlo fanmi gwadloupéyen, moun ki lévé an bitasyon, adan clas a moun péyizan kon yo ka di. Pap’an mwen té kolon, jisaprézan i kolon toujou. Alò ou ka tou konprann. Adan sé moun’a sa sé yo té ka fè on kinbé rèd, té ka rézisté o nivo kiltirel, é surtou fanmi an mwen yo lévé an tanbou. Pap’an mwen pa ka joué, men i konnèt ka ki gwoka.

Bébé Rospart danse, avec Ti Pyè au makè (Médiathèque caraïbe, mars 2003).
© Médiathèque Caraïbe (Laméca)

On jou an té vwèy fè dé twa pa, men an ni on tonton an mwen, sé li ki ni tout nanm a gwoka la menm. Yo ka kriyéy Guy Rospart, yo ka kriyéy on ti non, Kaya. E si ou vlé sé a lantou a tout lespri a mizik la sa kè an rivé pran. Mwen sèlman parmi 7 timoun a fanmi an mwen ki tibrin kinbé plis. An pa di restan pa kinbé, men sé mwen ki kinbéy plis é ki fè, dèpi lè an té toupiti an té ka vwè tonton an mwen té ka joué. An té ka gadé, an té ka kouté, an té ka pòté zòrèy. Ki fè, an ka sonjé on jou ni on boug yo ka kriyé misié Jérome Blandeuil, i la toujou. Yo té ka kriyéy Ti-Jéròm.

I té ka méné on group folklorik, yo té ka kriyéy Group Solèy a moman la sa. Dé group kon Karibana é tou sa. E i té vin chèché mwen a kaz, pas’an sé an boug an té ka dansé. Fo di an té ka dansé tibrin toupatou osi. Lè ou té tann lé fèt komin é tou sa, an té ka fè tout kalité dansé ki té vin. An té ja ni on bitin natirel adan kò an mwen menm, é an té adan on konkour a gwoka pou on fèt Baillif. An dèt té pran prèmié pri. Epi misié té vin chèché mwen a kaz, ki fè sé dèpi la an té komansé rantré adan Group Soley. Nou té kay joué tibrin toupatou.

Sa sé té group doudouiste. Ki fè an kontinié, an joué, mwen menm, travay asi tanbou la. Ki fè koté lé zanné fen 1970, lè lespri komansé chanjé tibrin, an komansé ka joué tanbou avè dòt jénérasion a jèn, jèn ki té étidian. Ki fè a moman la sa ni on travay pli sérié ki komansé fèt alè gwoka la.

Sé la an mèt mwen ka chèché asi gwoka la avè dòt jèn ki té adan dòt asosiasion, ki té ka dévlopé on dòt lidé kiltirel. E sé dépi débi 80 an komansé fè on travay, chèché fon fon fon asi gwoka, ki fè si an rivé komansé ka travay rèd rèd asi tanbou la.

Travail la sa i pòté frui ay jòd la, sa sètin, nou kè rouvwè sa toutalè. Mè an tévlé di kan menm, lè travay la sa komansé fèt, an tè ja ka konnyé, an té ja ka dansé. An té ka débouyé mwen asé bien. Ki fè lè an komansé voyé kò an mwen alé tibrin toupatou, an léwòz. Sé té monté Sainte-Rose, sé té ay si Sainte-Anne, ay si Lamentin, si Lapwent, toupatou.

Epi sé a moman la sa nou komansé kontré dòt moun ki té ka joué tanbou. Pa ègzenp, koté 80 sé la an vin’ jwenn Kristèn, ki té ka rété a Caco Sainte-Rose. An té ja vwèy avan. An té ka joué adan group Karibana. An té vwèy fè plizè prèstasion si Bouillante. Fanmi an mwen sé moun Bouillante. An té ja vwèy joué kwa. Men a pa moun an té konèt, sé lè nou rivé si Sainte-Rose, an komansé konèt Kristèn.

A lantou a Kristèn nou té on lo jèn. E sé li, si ou vlè ki ban nou tout fòs la. Sé li nou té ka gadé, nou té ka kouté. Nou té ka éséyé pran tou sa ki té ni, ki o nivo a chanté, ki o nivo a dansé, ki o nivo a konnié tanbou la osi.

Epi, pa té ni on simenn, pa té ni on wikend pa té ka pasé si nou pa té ka monté an léwòz. E sé a moman la sa, travay fon asi gwoka komansé fèt. Sa vlé di nou té ka enrejistré on lo, nou té ka kouté on lo, nou té ka menm ay ba Kristèn dé koudmen, nou té ka viv a lantou a mizik la, ou ka vwè. Nou pa té ka enki monté adan on léwòz, men nou té ka monté défwa ay travay èvèy. Sa rivé nou ay owa Délos, owa plizè boug si Sainte-Rose osi. Paskè a moman la sa, sé sé mésié ki té la. Asi Sainte-Rose té ni plis aktivité a léwòz. Men sa pa vé di si réjion Bastè, si dòt koté… tout sé boug’a sa toujou la, kifè joujou ni on pakèt gran nonm ki ni tout valè a yo. E istwa a konnié a gwoka, a chanté a gwoka, a dansé, péké démanti sa.

Bébé Rospart (makè) et son oncle Guy "Kaya" Rospart (chant) à la Médiathèque Caraïbe en mars 2003.
© Médiathèque Caraïbe (Laméca)

Paskè ni on lo chanté - tann Kristèn té ka chanté - sé chanté la sa sé té chanté ki té sòti si Bouillante, si Baillif, si Zabitan. Zò ka tou konprann. Paskè, yo ka di économi é kilti sé on bitin toujou ka mayé. Paskè on lo moun si réjion Bouillante, Zabitan, surtou Bouillante, kay travay si Sainte-Rose. E sé a moman la sa ni on pakèt chanté ki pati, é yo té ka chanté si Sainte-Rose. Men sa pa vlé di tout sé chanté la sa sé Côte-Sous-le-Vent yo sòti. Ni on pakèt chanté ki fèt a Vilaj (section communale) é tou sa. Ni dé ègzenp, sé la nou vin’ konèt sé chanté la sa, nou kouté jèn.

Mé tonton an mwen té ja konèt sé chanté la sa. Lè on chanté ka paléw dè (extrait sonore d’un graj à la piste 2, 50 sec.). Graj la sa, sé dé graj Kristèn té ka chanté on lo, mé sé dé chanté ki té sòti isidan, pa egzenp chanté la sa sa fèt Baillif. Sé té pou baw on egzenp pou di kan minm kè gwoka la chak koté ni fòs ay, chak coté i ni on réalité. Ni sa ki fèt, ni sa ki kréié men i pati tibwen toupatou, min ni dé biten ki fèt dé koté, é fo rèkonèt sé la sa sòti, ou ka vwè. Ki fè, nou kontinié travay, nou kontinié travay. Nou té ni on asosiasion Baillif yo té ka kriyé Bakalé, dèpi adan lè zané 80. E sé avè asosiasion la sa nou té ka roulé rèd rèd, é adan dòt comun’ Gwadloup osi té ni on lo asosiasion. E alantou a sa té ni osi Bijenngwa ki té ka menné on travay kiltirel, on travay économik a jenn. A jenn té ka rézisté a moman la sa. Sé alantou a Bijenngwa ni on lo travay ki fèt, ki fè sé an lantou a Bijenngwa ki fè nou kontiniyé travay asi gwoka la sa rèd rèd rèd. E ki fè sa pòté on bitin. Sa vré ki jòdi la sa pòté on biten davwa nou la jòdla ka montré moun tout espérians, tou sa nou fè, tou sa nou aprann.

Asi mwen minm, sa pòté mwen on lo paskè alantou a tou sa an aprann, apré tout analiz an fè osi, an vin’ dékouvè dé biten, an aprann dé biten dè mwen minm. E sa vré kè an tan kè jèn, an moman la sa, fow’té ka suiv, fow’té ka pòté zòrey, fow’té ka fè debouya kwa. Paskè sa pa fasil dè ay diskité èvè gran nonm, pou ya baw tou biten pap pap pap. Men fow’té fè lè malen, sa vé di osi, dé kè fwa sa rivé mwen minm anrèjistré san yo té sav paskè si ou pa té fè sa ou pa té ka rivé tchenbé on biten, ou ka vwè. Alò sé pou di ki sé on travay ki rèd, paskè lé gran fanmi pa jan vlé baw biten la, kon i dwè tèt vin natirèlman, si ou vlé.

Bébé Rospart (à gauche) avec le percussionniste états-unien Neil Clarke (à droite), à L'Artchipel en décembre 2002.
© Médiathèque Caraïbe (Laméca)

Yo toujou ka on jan routienn yo min kan minm tou sa nou pran jòdi la sa sèvi nou on lo. Mi jòdla pratikman, si mwen gadé sé dézièm métié an mwen. An 50 50. An 50 agrikiltè é lòt senkant bitin la sé adan travay kiltirèl la an yé. Sa vé di jòdla sa sèvi mwen adan vi an mwen. Sa permèt mwen mété’an ka formé moun, ou ka vwè. Ki fè si konnié la la travay la sa menné nou osi dòt koté. Sa sèten sa ka fèw pran on serten nonb de konsians. Sa rivé nou vwayajé, nou ay an Afrik, èvè dòt moun. Evè Jocelyn Gabaly nou travay. Travay la sa komansé toujou èvè Jocelyn. Nou travay ansanb dèpi 1980. Sa rivé nou travay évé Jean-Marie Lurel. Nou travay èvè jèn jénérasion la sa ki pòté gwoka la. Sé lespri a travay la sa ki fè si nou vwayajé, nou ay an Afrik, nou pati chèché asi gwoka, asi Gwadloup, ki fè si nou trouvé dé bon biten, dé bon lespri, dé bon liannaj. E travay jodla pòté frui ay. I ka sèvi on biten jodla, piti a piti.

Tout ekspérians la sa fè mwen konprann gwoka adan tout sians ay, tout nanm ay. Ki fè lè an ka konnié pa ègzanp, an pa’a fè nenpòt ki biten, an sav sa an ka fè. An ka dansé, an sav sa an ka fè. An ka chanté, an sav sa an ka fè. Menm si kann menm, an pa’a détienn ayen. An konsian kan menm ki gwoka la ni on jan i ka maché, gwoka la ni on rèl. Gwoka pa on biten ou ka fè nenpòt ki jan. A pa on biten ou ka di nenpòt ki jan. Ni on sèrten nonm dè lwa ki ni an didan ay, an tout jan fò ou rèspekté. E si ou pa konnèt sé lwa la sa, ou pa konnèt gwoka.

Lè an ka di travay pòté frui ay, sé tibren adan sans la sa nou kay jodla pou fè moun konprann ka ki gwoka. Paskè an pèp an nou, nou pa konèt langaj a gwoka, nou pa konèt tout pawol la gwoka ka palé la.

An ka baw on ti ègzanp senp, tout moun sav antrè makè é dansè ni on pale, entrè make é répondè, entrè makè é chantè, ki chantè ki répondè, on sèl kosé ki ni. Travay la sa nou ka fèy isidan an lèkol la, fè moun konprann ki jan sa ka maché. Adan larond a gwoka la, tout kominikasion ki ti ni la, détayé sa vrèman, pou sav bokanté, diskité.

 

______________________________________

© Médiathèque Caraïbe / Conseil Départemental de la Guadeloupe, 2003 - février 2018